torstai 22. toukokuuta 2014

Ylppäri juttuja

Ollaan äiskän kanssa tänään ja eilen leivottu! Eilen leivottiin suolaisia piirakoita jsa muuta ei oikein kerennyt kun käytettiin aamulla Bertta eläinlääkäriin. Raukalla on ilmeisesti suolessa tulehdus eikä ruoka maistu tai mitään. Sai pieni sitten antibioottikuurin. Huomasi kyllä että tytsy oli kipeä kun ei edes tullut kerjäämääm pöydästä mitään!

Siinä on kinkku juustopiirakka. Teimme noita kaksi. Niiden lisäksi äiti sitten leipoi illalla vielä parsakaalipiirakkaa. On kyllä niin hyvät tarjottavat mun ylppäreissäni! Testattiin myös sellaisia kakkutikkareita mutta tultiin siihen lopputulokseen että niitä oloisi liian hankala tehdä ja niitä pitäisi tehdä todella paljon! 


 Tässä viellä kuva pöydästä kun leivottiin. Tämän päivän sotku oli huomattavasti suurempi, siitä unohdin ottaaa kuvan. Tänään sitten leivottiin makeita, eli mokkapaloja. Tehtiin myös yksi koe juustokakku, testataan kuinka se säilyy jos sen pakastaa.


Käytiin tänään katsomassa Steiner-koulun näyttelyä Kuusaalla. Siellä oli myös meidän Ellin nukke näytteillä, oli todella hieno! Elli ehkä tekee syksyllä koulussa siskontytölle sitten pienen ensinuken! Sain Ellistä muutaman tosi hyvän kuvan (yleensä ihan samanlainen kun minä kameran edessä, ei osaa hymyillä normaalisti vaan on pakko irvistellä ja vääntää naamaa) mutta laitan vain tämän nyt missä ei näy naamaa! Elli siis sai uuden ystävän, kukkakärpänen laskeutui Ellin kädelle ja se nimettiin Esteriksi! 


Kun tulin kotiin Ville ja Samuli lähtivät kauppaan ja kun Ville tuli takaisin hääti se minut keittiöstä. Ihana mies, teki noin hyvää ruokaa! Nyt katsellaan sitten Suomen peliä telkkarista!


maanantai 19. toukokuuta 2014

Jotain uutta ja jotain vanhaa


Voi ettien että, niin paljon on tapahtunut niin pienessä ajassa. Ensimmäisen kuvan otto hetkestä on kulunut jo melkein kaksi vuotta. Iida lukion eka tai tokaluokkalainen. Tuolloin kirjoitukset olivat vasta kaukainen kauhu. Tuolloin elin "angstivaihetta" ja jokainen päivä oli taistelu. Olin lapsi vielä, mukamas jo iso tyttö ja aikuinen. Voi pikku-Iidaa mä ajattelen nyt kun katson tuota kuvaa. 


Tässä olen mä tällä hetkellä. Hormoonit, nuo ihanat raskaushormoonit päättivät että musta tulee kikkarapää. Afro on kiva ja sillä lailla! Tällä hetkellä mun pitäisi olla jo aikuinen. Toisinaan mä mietin että tuliko tämä liian äkkiä, olenko mä valmis tälläiseen. Niin paljon vastuuta niin nuorena. Muut mun ikäset on siinä biletysvaiheessa, jee jee viinaa viinaa. Toisinaan mä siis todellakin tunnen itseni ulkopuoliseks. Ehkä se on täysin normaalia. Mun elämäntilanne on tosi erilainen kun kenenkään mun kaverin. Se tekee musta tosi yksinäisen.


Ja tosiaan, olen ylioppilas! Jippii. Hurjaa, kolmen vuoden tuska on oikeasti ohi. Tottakai jään kaipaamaan sitä ja ystäviä joita sain lukiossa. Mukaan mahtui myös paljon paskaa ja epäröintiä. Kyyneliä verta ja hikeä se tarvitsi, varsinkin niitä kyyneliä, mutta se on nyt ohi!



Tuntuu jotenkin todella haikealta tajuta että oikeasti yksi luku mun elämässäni on ohi. Aika jota mä en saa koskaan takaisin. On asioita joita en edes tahdo takaisin mutta on myös asioita joita kaipaan aivan mielettömästi. Noh, mä olen itse polkuni valinnut. En todellakaan kadu sitä vaikka joskus pelottaakin todella paljon. Tämä on jotain mistä en voi enää perääntyä. Diskotoukka kuitenkin aina havahduttaa mut näistä mietteistä muistuttamalla olemassa olostaan. Silloin ei voi tehdä muuta kuin olla onnellinen. Mun sisälläni kasvaa ihme, mun ja Villen pieni, enkä vaihtais tätä mihinkään ! 


maanantai 12. toukokuuta 2014

Pää juttuja


Tänään, tänään oli se päivä kun mun harmaa juurikasvu sai lähtöpassit! Pääsin parturiin, tuhannesti kiitos tästä äippä! Eka kuva aamuista pyllyilyä ympäriinsä. Toisessa kuvassa päästään jo asiaan, siinä mä istun foliot päässä ja yritän ottaa vastaan singnaaleja ulkoavaruudesta. Ei onnistunut. Kolmannessa kuvassa laitetaan väriä tasoittamaan punaisuutta hiuksissa. Projekti ei ollut helppo, joutui parturikin pähkäilemään hetken että jaahas, aika punainen on vielä, mitäs nyt tehdään. Ammattilainen kun oli niin ihan hyvin mielin pystyi kuitenkin antamaan vapaat kädet! Ja lopputulos on hyvä! 





Tadaaa! Tässä lopputulos! En edes muista milloin olen viimeksi ollut näin vaalea! Väri ei missään kohtaa koske päänahkaakaan, laitettiinhan mun päähän vain raitoja. Vautsi vau, sinne uppoaa "harmaa" juurikasvu joka ei olekkaan niin harmaa. Oma väri oli myöskin yllättävän vaalea! Tavoite on kasvattaa omaa väriä höystettynä vaaleilla raidoilla!




I love it, mitä muutakaan sitä vois sanoa!

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Sukulaisissa

Levoton olo vielä joten miksipä en vielä kävisi päivittelemässä, mitäs muuta mä tekisin, Villekin lähti käymään naapurissa. Tänään oli siis äitienpäivä, hyvää äitienpäivää siiskin kaikille ja varsinkin omalle äidilleni! Tänä vuonna ei keretä viettää äitienpäivää diskotoukan kanssa mutta isänpäivää päästään jo viettämään! Höh epäreilua! Postaus syntyy siis teekupposen kera, yllätys sinänsä!


Lähdettiin eilen ajelemaan Keski-Suomeen päin sukuloimaan, kuvassa tullaan kuitenkin jo takaisin päin. Matka oli mielenkiintoinen, ajettiin kolmestaan minä Ville ja Santeri koko matka, yleensä ollaan siiskin ajettu äiskän ja iskän perässä. Nyt ainoat ohjeet tuli puhelimen kartta sovelluksesta joka siirtyi etupenkiltä Santerille taakse.. Minusta tuskin tulee kartturia koskaan, taisi mennä Villelläkin vähän hermot kun en osannut sanoa onko käännyttävä oikealle vai vasemmalle. Noh selvittiin kuitenkin perille, reitti tosin oli hiekkatie jota en ollut koskaan ennen nähnyt.. 


Mummolla Elli luki kirjaa joka luettiin joka ilta mummolla kun oltiin pieniä. Ihan aina tuo sama kirja! Nyt jälkeenpäin nauratti kovasti; Kullervo Kinkku, mestarisyömäri. Kullervo siis syö makkaraa ja kyljyksiä, kannibaalipossu ja vaikkei kannibaali niin lihansyöjä kuitenkin. Logiikka?



Huhhuh! Reissu oli tosi mukava, oli ihana nähdä sukulaisia vaikka tulikin väsy aika äkkiä. Mummolla oli 88 vuotis syntymäpäivät minkä takia sukua oli paljon koolla.  Mahaa ihmeteltiin kovasti, miten se on jo noin suuri?! Noh, sattui vaan olemaan tuota lähtömassaa aikalailla. Pituuskin vaikuttaa, näin lyhyellä selällä ei diskotoukalla ole tilaa olla pystysuorassa, piilossa. Näin uskottelen itselleni. Kyseltiin myös, että onko tulossa kaksoset. Ei, ei ole...
Oli myös todella suloista pikkuväkeä liikenteessä, 3kk vanha Helmi ja vuoden ikäinen Niilo. Niilolla oli kova vauhti päällä, toveri osasi jo kävellä, tosin mukana talutettiin tuttua aikuista. Helmi oli oikea hurmuri, pikkuinen hymyili todella paljon. Äiti kaappasikin sen heti syliin niin että Helmin äiti sai ihan rauhassa juoda kahvit ja syödä kakkua. 

Oli tosiaan ihanaa käydä sukuloimassa, mutta vielä ihanampaa oli päästä kotiin! Aika myöhään meni kotiutuminen kun käytiin vielä juhlimassa äitienpäivää Villen vanhempien kanssa. Ruoka oli ihanaa! Sitten tultiin kotiin ja köllähdinkin heti sänkyyn, nyt olen kuitenkin vähän turhankin pirteä...  Jospa sitä kävisi harjaamassa ripset ojennukseen ja menisi sänkyyn lukemaan kirjaa! Kuva vielä uusista ripsistäni, ah, aitoa rakkautta! Kuvassa meikitön naama, kuinka paljon ripset saavatkaan aikaan!



torstai 8. toukokuuta 2014

Yleistä väsymystä

Maailma osaa olla kylmä ja paha paikka, viimeiset kaks päivää olen vaan maannut sängyssä, tänään sain sen verran aikaseks että ajattelin kirjottaa blogii pitkästä aikaa! Käytiin tänään siis kasvukontrollissa ja saatiin varmistus että rinsessahan se siellä ompi! Kaiki muu oli taas kunnossa paitsi ne reisiluut.. Oli vieläki lyhyenpuoleiset.. No, mahdollista on että tyttö on persjalkainen kuten äitinsä ja mummonsa ja tätinsä, raukkaparka!

Tässä muutama uusi kuva pienestä. Saatiin nätti sivuprofiilikuva toisesta. Myös 4D kuva oli todella hyvälaatuinen. Saatiin myös varmuus että pienellä ei ole ainakaan näkyvää huulihalkiota, isälläni kun sellainen on. Toivotaan vaan ettei kitalaessa sitten ole ongelmia! On hyvä että saatiin paljon kuvia koska molemmat mummot haluavat myös kuvan pikkuisesta, varsinkin tuo minun äitini. Oli kovasti innoissaan kun  laitoin aamulla viestiä että on tyttö!


Yllätys yllätys, mansikka on vieläkin se mun juttu. Jugurtin täytyy olla mansikkaa samoin jäätelön ja mehun. Pikkuveljeä nauratti kovasti kun joskus soiteltiin ja kerroin vetäväni rahkaa suoraan puolen kilon purkista lusikalla. Rahka oli mansikan makuista, totta kai! 


Tässä yhden päivän pakko saada ostokset. Teki kauheasti mieltä suklaata ja omenaa. Hassua sinänsä omenat on jo syöty, suklaasta on melkein puolet vielä jäljellä! Muutenkin on tehnyt mieli kaikkea terveellistä ja olenkin napsinut mm. viinirypäleitä ja minitomaatteja paljon! Karkkia yllättävän vähän!


Tässä tiistain saalis kirjastosta! Ai että oli ihanaa, olisi ollut vaikka millä mitalla lisää kirjoja jotka tahtoisin lukea mutta näidenkin kanssa piti jo pyytää Villeä avuksi... Noista on kaksi jo luettu ja Häivähdys on puolessa välissä! Kirjakooma on paras kooma <3


Voi että, oli niin ihana tämä kuva että pakko laittaa tänne! Diskotoukka on siis neiti diskotoukka ja luultavasti tuleva isi joutuu vielä tämän kaltaisiin tilanteisiin. Uskon että isi hoitaa ne aivan mainiosti! <3 
Kiitän ja kuittaan, diskotoukka lähettää paljon terveisiä kaikille!

perjantai 2. toukokuuta 2014

Rakkaani diskotoukka

Viime päivinä pikkuinen on ollut tosi reipas ja vilkas, melkein koko ajan käy myllerrys mahassa kun diskotoukka pitää siellä omia bileitään. Siinä minä sitten riemuidiootti-virne naamallani makaan ja tökin aina välillä takasin. Nyt potkut tosiaan tuntuvat jo käteenkin. Joskus voi jopa nähdä mihin kohtaan pieni potkaisee. Joka ilta makaankin käsi mahan päällä ja odotan elonmerkkejä masusta, siitä on tullut jo tapa. Siinä kuva masusta vielä!


Tein aivan ihanaa pirtelöä tässä yksi päivä! Siihen tuli banaania, turkkilaista jugurttia, kaurahiutaleita ja mansikoita! Ei tarvinnut laittaa yhtään sokeria, oli aivan täydellisen makuinen! Sekaan vielä auringonkukan siemeniä niin koossa on täydellinen annos.


Eilen oli vappu ja käytiin porukoillani, kun äiti lupasi tehdä munkkeja. Oli ihanaa käydä kotona ja Noora ja Timokin olivat paikalla! Voi sitä nostalgiaa (taas jälleen kerran) ! Oli tosi hyviä munkkeja ja niitä tulikin syötyä ...


Oli aivan ihana nähdä koiriakin! Siinä Bertta pieni kerjäämässä, sillä koiralla on aina nälkä! Toki paikalla oli myös Ellin pupu Lumppa joka kävi välillä söpöilemässä ja nuuskimassa lahkeita. Lumppa on erittäin hassu pupu, Ellin läsnäollessa se on pieni enkeli ja kun Elli ei ole paikalla saattaa se käydä jyrsimässä reikiä vaatteisiin. Sanomattakin selvää että usea kavahtaa sitä. Höpsö pupu.


Tämän aamun fiiliksiä! Ihanan vaaleanpunaisen mukin sain äipältä, oikeastaan mukeja on kuusi ja puolet on vaalean ruskeita. Aivan ihania mukeja ja tosi hyvän kokoisia tee tai vaikkapa pirtelömukeja. Rasia saatiin Villen äidiltä ja se toimii nykyään teerasiana, kun en ole mistään löytänyt sellaista rasiaa missä lukee tee... Ehkä se joskus vielä jostain löytyy.


Kävin Kouvolassa tapaamassa erästä ystävääni ja sen jälkeen tulin kaupan kautta kotiin ja hain VIHDOIN VIIMEIN leipää! Kotona innostuin piirtämään! Taito on pahasti ruosteessa ja mieleni tekisikin ostaa kunnon kynät ja piirrustuslehtiö! Haaveilin tänään myös kirjastossa käymisestä, mutta ajattelin että mentäisiin joskus Villen kanssa sitten käymään, en kuitenkaan jaksaisi kantaa kaikkia kirjoja jotka haluaisin lainata! Ja jospa se Diana Gabaldonin kirja olisi jo suomennettu, sitä on odoteltu!!